<- TAKAISIN

12/2019 | Anssi Pyysing, toimitusjohtaja, yrittäjä, Teerenpeli Yhtiöt Oy

Teerenpeli saavutti 25 vuoden iän

Vuosien saatossa meistä on muodostunut iso Teerenpeli perhe, missä asiakkaista halutaan huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla.

Numeroina Teerenpeli perheessä on nyt kymmenen ravintolaa, laaja-alainen juomien valmistaminen panimossa ja tislaamossa, maahantuonti sekä jakelutoiminnot. Lisäksi viemme valmistamiamme juomia muutamiin maihin EU:ssa ja EU:n ulkopuolella. Henkilöstöä on yli 100 ja aktiivisia kanta-asiakkaita yli 20 000. Kannattavuutemme on vahvalla tasolla ja innovaatiot sekä uuden luominen ovat kiinteä osa meitä.
 

Juhlavuosi

Hienon 25. juhlavuoden viimeisillä viikoilla on myös mukava palautella mieliin erinäisiä tapahtumia kuluneen vuoden ajalta.

Pidimme henkilöstön kanssa hienon yhteisen juhlan alkuvuodesta. Juhlien positiivinen vire oli helposti aistittavissa ja se herkisti oman mielenikin samalla muistuttaen, että kuinka tärkeässä roolissa menestyksen tekijöinä kaikki Teerenpeli perheen ihmiset ovat olleet näiden vuosien aikana. Pukuloistoa, iloisia ilmeitä, ruokaa, juomaa ja ohjelmaa - niistä on hyvät juhlat ennenkin tehty ja niin tälläkin kertaa!

Juhlavuoden aikana panimo nosti esille muutamat takavuosien oluet, joista Puolukka Lysti on yksi mielenkiintoisimmista. Tätä marjaolutta on valmistettu meillä jo vuonna 1995 eli voitaneen hyvällä omallatunnolla sanoa, että trendien edellä on jo silloin kuljettu, kun ajatellaan nykyistä marjaolutvillitystä.

Törmäsin kuluneen vuoden aikana, meidän panimosta puhuttaessa, luonnehdintaan ”Suomalaisten panimoiden pikkujättiläinen”. Se oli mielestäni osuvasti sanottu, sillä olemmehan vuosien saatossa ottaneet haltuun uusien oluttyylien lisäksi myös siiderit ja ready-to-drink -juomat. Kaikissa tuotteissamme ohjenuorana on aina ollut laadukas ja tasapainoinen oman tyylisuuntansa edustaja, niin kuin pikkujättiläiseltä vain voi odottaa.

Tislaamo pullotti pienen erän 13-vuotiasta Juhlaviskiä, josta pääsivät ensimmäisten joukossa nauttimaan Lahden Teerenpelissä pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa olleet vieraat. Viimeisimmät pullot, tätä kaupallisesti vanhinta ikinä myynnissä ollutta Teerenpeli viskiä, on vielä omista ravintoloista saatavilla. Mainitussa kutsuvierastilaisuudessa Teerenpelin baari oli katettu tyylikkäästi vain oman tuotannon juomilla. Se näytti omaan silmään erittäin hyvältä.

Juhlavuoden tapahtumiin voidaan lukea myös uutena aloitettu oman viinin maahantuonti Italiasta, missä Sukulan perheen kanssa on tehty onnistunutta yhteistyötä. Jyrki Sukula oli mukana myös meidän 25v-juhlassa puhujavieraana.

Muraali -katutaideteos Rautatienkadulla Lahdessa julkaistiin kesällä. Taiteilija Laura Lehtinen maalasi Iisakki Pyysingin avustamana hienon noin 14 metriä korkean teoksen Lahden ydinkeskustassa kerrostalon seinään. Teoksen aiheena on Teerenpeli viskin tislaaminen mainioista päijät-hämäläisistä raaka-aineista.

Mielenkiintoinen juhlavuoden hanke oli myös Viskiä ja Teerenpeliä -kirja projekti. Mikko Salmi kirjoitti ja valokuvasi yli 100 sivuisen teoksen, mikä julkaistiin marraskuun lopulla. Kirjassa avataan sitä osaamisen kompleksisuutta, mitä viskin valmistaminen vaatii.

Juhlavuoden kuluessa toteutettiin myös iso ravintolahanke Oulussa, kun seitsemäs Teerenpeli avattiin keskelle Oulun kaupunkia. Oululaiset asiakkaat ottivat uuden ravintolatulokkaan innolla vastaan. Asiakastulvasta saattoi päätellä, että meitä oli odotettu ja hyvä niin, koska Teerenpelin perheeseen on aina mukava ottaa lisää jäseniä. Oulun Teerenpeliin toteutettiin myös ensimmäinen Whisky Cube, mistä asiakkaat voivat ostaa osuuksia myöhemmin pullotettavasta Oulu viskistä.


Katse eteenpäin kohti tulevaa

En olisi ikinä osannut ennustaa aloittaessani 1994, että mitä kaikkea tulee tapahtumaan seuraavan 25 vuoden aikana. Siksi en nytkään lähde maalailemaan liian pitkälle tulevaisuuteen, mutta ohessa kuitenkin muutamia mietteitä.

Seurusteluravintoloiden ja baarien erilaisuuden ”viuhka” laajenee halpisjuottoloista, asiantuntevaan ja pöytiin tarjoilevaan palveluun. Baareissa viikoittaiset asiakasvirrat painottuvat viikonloppuihin ja arki hiljenee. Joustava hinnoittelu ja joustavat aukioloajat lisäävät merkitystään kilpailukeinoina. Henkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa ketterää ja nopeaa muutosvalmiutta, osana päivittäistä työrutiinia.

Suomalaisissa ravintoloissa ruokamyynti jatkaa pientä kasvua aikaisempien vuosien tavoin. Ruokaan yhdistetään aikaisempaa sujuvammin pienvalmistajien juomia. Paikallisuus, jäljitettävyys ja kestävä kehitys ovat tulevien vuosien teemoja, joista on myös osattava kertoa kuluttajille läpinäkyvästi.

Monilla eri aloilla puhutaan digitaalisuuden tuomista muutoksista. Ravintola alalla se kulminoituu juuri nyt sosiaalisen median osaamiseen ja niin näyttäisi olevan myös tulevaisuudessa. Aidon, ihmiseltä ihmiselle tapahtuvan, palvelun korvaaminen digitaalisesti on onneksemme vielä vuosien päässä.

Jos joskus ovat isot panimot ajatelleet meidän pienten uhkaavan heidän markkinaa, niin nyt onkin kelkka kääntynyt ja isot ovat tulleet ryminällä ja pysyvästi pienpanimomarkkinoille. Olvin IPA, Koffin Fist Pump, Hartwallin Matson ja Erikois -tuoteperheet ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Kuluttajien keskuudessa gini-buumi jatkuu ja tislaajat sekä maahantuojat ovat tämän huomioineet. Gini-kakun jakajia on jo useita ja tämä on heikentänyt osaltaan toimijoiden kannattavuutta. Monen tislaajan mielestä viskissä on iso mahdollisuus, mutta viskiin siirtymisessä on myös riskinsä, sillä se vaatii isoja taloudellisia satsauksia uusilta tulijoilta.

Matkailusta pienpanimoille ja tislaamoille syntyy uutta kasvunmahdollisuutta, varsinkin nyt kun lainsäädäntö on helpottanut ulosmyyntiä valmistuspaikalta. Tätä kasvua tukee kuluttajien vapaa-ajan lisääntyminen ja kotimaan matkailun trendikkyys ilmastonmuutoksen vastatoimena.

Poliittinen epävarmuus jatkuu ja yrittäjien ”taskuilla” käydään jatkuvasti. Erityisesti alkoholijuomien verotusta halutaan lisätä ja työnantajien maksuvastuuta kasvattaa palkasta maksettavien oheiskulujen muodossa eli piiloverotus lisääntyy ja vaikeuttaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja kuten ravintola-alaa.

Suomalaiset ovat onneksemme vuosi vuodelta tottuneempia ravintolakäyttäjiä ja vaikkakin kulutus muuttaa muotoaan ja hakee uusia paikkoja ja ajankohtia, on kuitenkin todennäköistä, että se jatkaa kasvua. Meille yrittäjille se tarkoittaa jatkuvaa haastetta pysyä kehityksessä mukana ja tähän me olemme valmiina.

Teerenpeli yrittäjä ja perustaja
Anssi Pyysing

<- TAKAISIN